Käyntejä kotisivuilla:
24107 kpl
Kävijälaskuri
JäsenyysMukana vaikuttamassaMetalliliiton voima on jäsenten yhteistoiminnassa. Liitto on merkittävä yhteiskunnallinen ja ammatillinen vaikuttaja. Jokainen jäsen voi olla mukana kehittämässä työolosuhteita paremmiksi. Metalliliiton ammattiosaston jäseneksi voi liittyä jokainen, joka työskentelee seuraavilla aloilla
Jäsen kuuluu myös Metallityöväen työttömyyskassaan. Edellämainituilla aloilla ammattiin opiskelevat voivat liittyä oppilasjäseneksi. Metallityöväen Liiton jäsen on myös työttömyyskassan jäsen. Kassan jäseneksi pääsee jokainen alle 68-vuotias palkkatyöntekijä, joka työskentelee metalli- ja teknologiateollisuuden eri alojen, auto- ja konealojen sekä tietoliikenne-, energia-, pelti-, metsäteollisuuden korjaamo-, kaivos- ja jalometallialan ammateissa. Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Jäsenmaksu vuonna 2012 on 1.75% prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta jäsenyyden perustana olevasta palkasta. Jäsenmaksusta työttömyyskassan osuus on 0,65 prosenttia ja Metalliliiton osuus on 1,1 prosenttia. Kassan jäsenmaksu on Finanssivalvontaviraston vahvistama. Kassan maksamia etuuksia ovat ansiopäiväraha ja vuorottelukorvaus. Etuuksia myönnetään ja maksetaan niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Jäsenyyden alkaminenJäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, kun työttömyyskassan asiamies on vastaanottanut, allekirjoittanut ja päivännyt jäseneksi liittymislomakkeen (jäsenmaksun perintäsopimuksen). Kassan jäsen ei saa olla samanaikaisesti jäsenenä toisessa työttömyyskassassa. Jäsenmaksuista vapautuminenJäsen voi saada vapautuksen jäsenmaksujen maksamisesta ajalta, jolta hän on hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta. Tällaisia hyväksyttäviä syitä ovat muun muassa:
Jäsen on vapautettu jäsenmaksujen maksamisesta myös ajan, jolta hän saa kassan maksamaa ansiopäivärahaa tai vuorottelukorvausta tai ollessaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana. Jäsenen on itse haettava jäsenmaksusta vapautumista kirjallisella todistuksella esimerkiksi toimittamalla kopio Kelan etuuspäätöksestä. Jäsenyyden siirtäminen toisesta kassastaJos jäsen siirtyy toiseen työttömyyskassaan, hänen hyväkseen luetaan aikaisemmassa kassassa kertynyt jäsenyys- ja työssäoloaika. Uuteen kassaan pitää kuitenkin liittyä kuukauden kuluessa siitä, kun eroaa edellisestä kassasta. Jos kassasta erotettu jäsen liittyy uudelleen kassan jäseneksi, aikaisempaa jäsenyys- ja työssäoloaikaa ei voida lukea hyväksi. Tässä tapauksessa jäsenyys- ja työssäoloaika alkavat kertyä alusta. Jäsenyyden siirtäminen yrittäjäkassastaJos yrittäjäkassan jäsen siirtyy palkkatyöhön ja liittyy palkansaajakassaan, hän voi tuoda yrittäjäkassan jäsenyys- ja työssäoloehtoa palkansaajakassan enintään 10 viikkoa. Edellytyksenä on, että liittyminen tapahtuu kuukauden kuluessa palkkatyön aloittamisesta ja yrittäjäkassasta eroamisesta. Jäsenyydestä erottaminenKassa voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen, varoituksen tai erottaa jäsenen, joka:
Jäsenyydestä voidaan erottaa myös jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksuja kuuden kuukauden kuluessa eikä hänellä ole hyväksyttävää syytä jäsenmaksuista vapautumiselle. Jäsenyys- ja työssäoloehtoJäsenyysehtoTyöttömyyskassan jäsenellä on oikeus ansiopäivärahaan, jos hän on ollut ennen työttömyyden alkamista jäsenenä (vakuutettuna) vähintään 34 viikkoa ja hän on täyttänyt jäsenenä ollessaan työssäoloehdon. TyössäoloehtoTyössäoloehto täyttyy, kun jäsen on ollut 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä työttömyyttä välittömästi edeltäneen 28 kuukauden aikana. Myös soviteltua päivärahaa koskevan väliaikaisen lain voimassaoloaikana 4.1.2010 - 1.1.2012 lyhennettyä työviikkoa tekevien ansiopäiväraha lasketaan aina uudelleen, kun 34 viikon työssäoloehto täyttyy 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Työssäolo- ja palkanmäärittelyehto on edelleen sama. Työssäoloehdon täyttäviltä viikoilta työajan pitää olla vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan työehtosopimuksen mukainen. Työssäoloehtoon voidaan jäsenen pyynnöstä ottaa mukaan myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso, jonka työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan tulee olla vähintään 1103 euroa kuukaudessa (v. 2012). Sama työ voidaan hyväksyä työssäoloehtoon vain kerran. TarkastelujaksoTyössäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat muun muassa:
Palkkatuella tuettu työTyössäoloehtoon luetaan puolet niiden kalenteriviikkojen määrästä, johon työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea (perustuki + lisäosa 61-90 %). Jos työnantaja on saanut muuta kuin korkeinta korotettua palkkatukea, voidaan työssäoloehtoon hyväksyä kaikki työssäoloehdon täyttävät viikot. YhdistelmätukityöYhdistelmätukityöstä, joka on tehty 1.1.2002 tai sen jälkeen, voidaan työssäoloehtoon hyväksyä puolet. 1.1.2003 jälkeen tehdystä yhdistelmätukityöstä, johon työnantaja on saanut vain työmarkkinatukea, voidaan työssäoloehtoon hyväksyä kaikki viikot. Jos työnantaja on saanut sekä työmarkkinatukea että työllistämistukea, voidaan työssäoloehtoon hyväksyä vain puolet tällaisesta työstä. |